Tulisijan puhtaus on osa paloturvallisuutta
Pelastuslain mukaan kaikki asuntojen tulisijat, mukaan lukien myös kevytöljykäyttöiset keskuslämmityskattilat, tulee nuohota kerran vuodessa.
Tämän toimenpiteen voi suorittaa ainoastaan alueen piirinuohooja tai hänen työntekijänsä.
Mika Hagert on Tornion piirinuohooja. Nuohoojana viitisen vuotta työskennellyt Hagert on nähnyt monet takat ja niiden omistajat.
Nuohoojan työn lakisääteisyys mahdollistaa sen, etteivät työt ainakaan tekemällä lopu. Mutta helppoakaan se ei aina ole.
Tulisijat ovat aina erilaisia ja nuohousten niin sanottu sesonkiaika on yleensä syksyisin, jolloin kiire painaa tavallista kovemmin päälle.
– Hintahan on laissa määritelty, joten ainakaan rikastumaan ei tässä työssä joudu, naurahtaa Hagert.
Muitakin ongelmia on. Etenkin esimerkiksi kerrostaloista omakotitaloihin muuttavat ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia lain määräämistä velvoitteista.
Hagert onkin joutunut selittämään useammin kuin kerran, miksi tarjoaa palveluitaan ja miksi olisi suositeltavaa, että nuohous suoritetaan.
– Vakuutus ei korvaa tulipaloa, mikäli nuohousta ei ole tehty lain puitteissa, selventää Hagert.
Nykyisen lain mukaan nouhous on kuitenkin kiinteistön omistajan vastuulla. Hagert ei siis voi muuta kuin tarjota nuohouspalvelua ja odottaa asiakkaan päätöstä.
– Jos joku ei halua nuohouspalveluitani, ilmoitan asiasta pelastuslaitokselle.
Nuohooja ja pelastuslaitos tekevät muutoinkin paljon yhteistyötä. Hagert on itse ilmoitusvelvollinen esimerkiksi kaikista tulipaloriskeistä, mihin asunnoissa törmää. Lisäksi yhteisiä koulutuksia ja tapahtumia järjestetään säännöllisin väliajoin.
Asiakaspalvelu palkitsee
Nuohoojan työ voidaan nähdään likaisena perustyönä. Mahdollisesta mustasta nenästä huolimatta nuohoojan tärkein tehtävä on varmistaa paloturvallisuus.
Tämän lisäksi tärkeässä asemassa ovat muun muassa sisäilman puhtaus sekä energian säästö.
Eniten Hagert puolestaan nauttii työssään asiakaspalvelusta. Vaikka itse nuohous katolla tasapainoilun, takan edessä konttaamisen ja pannuhuoneissa työskentelyn puolesta on yksinäistä, tulee asiakkaiden kanssa vaihdettua aina pari sanaa.
Hän pyrkii myös opastamaan paloturvallisuudessa mahdollisimman paljon. Esimerkiksi palovaroittimia tulee olla yksi kappale jokaista alkavaa 60 neliötä kohden.
– Tykkään muistuttaa, että ainakin yksi varoitin per kerros on halpa henkivakuutus, korostaa Hagert.
Kun lakipykälät ovat asunnonomistajan tiedossa, he ovat myös itse aktiivisia nuohoojan tilaajia.
– Työ itsessään on aina samaa, mutta päivät aina erilaisia. Jotkut esimerkiksi keittää jopa kahvit. Se on mukavaa, hymyilee Hagert.
Vaikka luulisi, että Hagert on nähnyt takkoja jo aivan tarpeekseen, hänen mielestään jokaisessa taloudessa tulisi olla varaava tulisija. Talven sähkökatkot viimeistään puoltavat tätä ajatusta.
