Lumilinna vielä haaveena
Tiistaina vuoden 2012 Lumilinna esiteltiin havainnekuvina, sillä meri on sulana, eikä pakkasista ole tietoakaan.
– Lumilinna rakennetaan 17. kerran ja sillä on urheiluhenkinen teema, joka näkyy ohjelmistossa ja ulkonäössä. Sisäänkäynti kuvaa Helsingin olympiastadionia, lumilinnan emäntä Marika Tomminen kertoo.
Lumilinna avataan 28. tammikuuta ja Sampo risteilyt alkavat 7. tammikuuta, jos sääolosuhteet sen mahdollistavat. Lumilinnan kävijätavoite on noin 90 000 henkeä.
– Jos etelään ei tule lunta, se voi lisätä Linnan kävijämäärää. Taantuma ei ole aiemmin ainakaan vaikuttanut kävijämääriin muuten kuin positiivisesti. Nyt ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissä. Ryhmien puutteen korvaavat toistaiseksi yksittäiset kävijät, Tomminen uskoo.
Lumilinnalla on ollut seitsemän vuotta sama suunnittelu- ja rakennustiimi. Rakennusvaiheessa työntekijöitä on noin viitisenkymmentä.
Lumilinnan kabinettien teemana ovat kesä- ja talviurheilu. Hotellissa on kaikkiaan 48 asiakaspaikkaa. Ravintolassa on tilaa kaikkiaan 150 hengelle.
Ekumeeninen kappeli tehdään nyt uudella kaarimuotilla, jonka ansiosta kappeliin saadaan korkeutta ja enemmän kirkkomaista tunnelmaa. Kappeliin tulee noin 60 istumapaikkaa.
– Varauksia häistä on jo jonkin verran, mutta uskon, että viime vuosien tavoin tilauksia tulee lähempänä häiden ajankohtaa. Hääpareista puolet ovat kotimaisia ja puolet ulkomaisia.
Kappelissa pidetään myös ristiäisiä, jumalanpalveluksia, virsiseuroja ja pyhäkouluja seurakunnan toimesta.
– Kevään ohjelmakokonaisuus julkistetaan tammikuun puolessa välissä. Sen voin paljastaa, että järjestämme perinteiset tuubikisat ja että alueen urheiluseurat ovat mukana monin tavoin tapahtumissa, Tomminen kertoo.
Tuubiliukumäki pitenee 52 metriin. Pienemmille lapsille tulee myös oma liukumäki ja muita lumiaktiviteetteja.
– Kemitiimin Ari Orava on lupautunut tekemään kevään aikana kaksi tapahtumaa Lumilinnaan. Vaihtokauppana Lumilinnatiimi tekee kävelykadulle lumitaidetta, Tomminen kertoo.
Haasteellinen paikka ja olosuhteet
– Lumilinnan paikka on erittäin haasteellinen. Ylempänä olevan Meripuiston sulamavedet valuvat kohti linnaa ja mereltä puhaltava tuuli kuluttaa linnan rakenteita sisältä ja ulkoa. Siksi linnan meren puoleinen seinä on yhtenäinen ja umpinainen, jotta liikkuva ilma ei syö seinämiä sisältä, Lumilinnan piirtänyt arkkitehti Rauno Ruonansuu kertoo.
Hänen mukaansa linnan viimeistelyyn käytetään paljon aikaa ja vaivaa, kuten myös teeman toteuttamiseen.
– Viime vuosien linnat ovat noudattaneet hyväksi koettua kokoa ja mallia. Linnan laajuuden kasvattaminen ei ole kustannustehokasta, hän miettii.
Lumilinnan rakennustiimin vetäjä Jouni Heikkilä myöntää, ettei häntä oikein naurata sääennusteita seuratessaan.
– Meillä on vielä pieniä toiveita päästä tykittämään lunta joulun ja uuden vuoden välissä. Ennustettavuus on kuitenkin heikkoa. Nyt vain odotellaan pohjoisen virtauksia, jotta saadaan pakkasia ja meri jäätymään, Heikkilä miettii.
Lumikalusto on jo valmiina Kemissä, jotta tykittämään päästään nopeasti pakkasten alettua.
