Pihat puhtaaksi oikeilla vehkeillä
Nykyajan lumityökaluista kola pitää edelleen pintansa. Lumilinko valtaa koko ajan alaa omakotitalojen pihojen puhdistajana, silti ilman lumikolaa ei Erkkikään voi elää.
Lumikolat pitävät pintansa lumilinkoihin nähden siksi, että ne soveltuvat myös rivitalojen pihojen lumien putsaukseen, joissa linko jää turhan vähälle käytölle ja heitettävälle lumelle on tila niin sanotusti kortilla.
Nopeaksi kulkuväylien putsaajaksi on noussut tällä vuosituhannella lapion omainen lumentyönnin. Sillä putsaa laiskakin nopeasti kulkuväylät ja autopaikat. Lumentyönnin löytyykin kohta jokaisen pihalta.
–Lumikolalla, -lapiolla ja –työntimellä työstäessä täytyy olla ruista ranteessa. Lapiolla on heitettävä lumi tarpeeksi kauas ja työnäyttimellä heitettäessä voimaa tarvitaan lumikuorman lisäksi pitkän varren heilauttamiseen, leukailee kevyemmillä lumityökaluilla pihansa hoitava Kirsi Majava voimanpattiaan hipeltäen.
Pienlumilingot
kunnon työvälineitä
Pienlumilinko on täysin itsenäisesti omalla konevoimallaan kulkeva kuljettajan ohjaama laite. Lumilingon käyttökohteita ovat alueet, joilta poistettava lumi on saatava pois siten, että sitä ei läjitetä alueen reunoille.
Pienlumilingot eivät ole mitään leikkikaluja, vaan kunnon työvälineitä. Lingolla lingotaan pääasiassa uutta ja kuivaa pakkaslunta, joka lentää vaivatta jopa 8–10 metriä. Myös nuoskalumi lentää, mutta selvästi lyhyemmän matkan.
– Pieni ja kevyt linko lähinnä pomppii kovettuneen lumen päällä. Mitä isompi ja raskaampi linko on, sitä raskaampi se on käsitellä, mutta raskaampi tekee myös selvästi parempaa työjälkeä, puhuu lingon kanssa lumitöihin tottunut Arja Kilpeläinen.
Plussan puolelle kääntyvä pakkasmittari on kaikista pahin vihollinen lingon kannalta, sillä lumi pakkautuu syöttötorveen ja tukkii sen helposti. Kunnolla märkä lumi on jonkin verran helpompaa lingota kuin nuoska lumi.
Lumilinkojen valmistajia löytyy pääasiassa amerikkalais- ja japanilaisvalmisteisia, joista hyvämaineisimpiin kuuluvat japanilaiset. Honda on yksi hyvämaineisista valmistajista, mutta malliston halvinkin linko maksaa yli 2 000 euroa, kun halvimmillaan lingon voi saada jopa reippaasti alle tonnilla.
Suomi on
lumikolien kärkimaa
Suomessa, jos missä, osataan tehdä kunnon lumikola.
Lumikolaa tarvitaan pihojen ja polkujen lisäksi urheilupaikkojen puhtaanapitoon. Lumen kolaaminen on kuntoilua parhaimmillaan ja monelle se on myös hauskaa puuhastelua.
Pienet kolat ovat naisväen suosiossa. Lyhytvartaloiselle riittää kevyt, lyhyt-
aisainen kola, joka kilpailee lumentyöntimen kanssa.
Nykyisin lumikolien muotoiluun on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Valmistajien suosion kärkipäässä majailee Fiskarsin valmistamat lumikolat.
Keskikokoiset lumikolat ovat yleisimpiä. Ronskin kokoisille työntäjille pitää työkalun olla kestävä, siksi vahvoihin koliin on tehty pitkä ja tanakka työntöaisa.
Raskaan sarjan lumikolia kutsutaankin yleisimmin talkkarikoliksi.
Lumilapion tai – työntimen ostaja ei paljoa mietiskele ostaessaan työkalun. Yleensä katsotaan hinta marketin hyllyn reunasta ja vähän lattiaa vasten kokeillaan ja mennään kassalle.
Eripituisille käyttäjille kuitenkin varren pituudella ja kuupan kulmalla maata vasten on suuri merkitys.
Yleissääntö on, että mitä pitempi työntäjä sen pitempi lapion varsi.
– Ilman terävahviketta olevaa lapion kuuppaa ei kannata ostaa, sillä metallinen kärkivahvike tukevoittaa ja estää terää kulumasta. Terävahvikkeeton kuuppa joustaa helposti paikoin jopa kymmenenkin senttiä, tietää Majava.
